Jag tog mig till ett fågeltorn, lite grått var det ju, men inget farligt när jag promenerar in i skogen.
Det blåste upp plötsligt, regnet började piska o jag tog skydd
inne i ett litet utrymme i andra våningen av 3,
Tornet skakade o darrade.. jag började bli lite rädd o
kände att jag måste bara ner o gå genom skogen till bilen.. c 500 meter skulle jag tro.
Packade in kameran inne i jackan..tjockt blev det men kunde dra dragkedjan ner, fast tjock blev jag.
Det var halt o det blåste men jag klarade det.. stormen började gå över när jag äntligen var vid bilen men regnet forsatte o de mörka molnen hängde kvar ..jag körde hem o var ett äventyr rikare.
Jag ville bara fota höstens ankomst.
---
Lähdin iltapäivällä lintu torniin, oli harmaata mutta eihän se haittaa
kun kävelin metsää kohti pitkospuita pitkin.
Olin jo melkein perillä kun yhtäkkiä alkoi tuulla hurjasti, menin toiseen kerrokseen jossa pieni suoja rakennettu, torni tärisi ja huojui ja minä aloin hieman pelkäämään jo että miten tässä käy.
Oli pakko alkaa miettiä pois lähtemistä, raput ja pitkospuut märät ja liukkaat ja matkaa n 500 metriä.
Kamera takin sisään suojaan ja sain vetoketjun kiinni vaikka tiukalle otti.
Oli liukasta enkä halunnut pudota alas, onnistuin taiteilemaan autolle ja myrsky jo hieman hellitti mutta sade jatkui, sitten ajoin kotiin yhtä seikkailua rikkaampana.
Halusin vain kuvata syksyn saapumista.
Ihania kuvia! Muistuu mieleeni viimesyksyinen Hailuodon reissu ystäväni kanssa. tuuli oli kovimmillaan 33m/s! Puita kaatuili teille ja me vaan jatkoimme pyöräretkeä.....
SvaraRadera