torsdag 7 februari 2019

Suddiga vingar / Suttuiset siivet






Änderna var pigga på att
flaxa närmare, var de hungriga ?
Sista bilden: nålbindningen
går framåt, letade fram den värsta färgen jag hade
i fall det misslyckades för det är väldigt 
svårt att repa upp
------------
Sorsat olivat pirteitä lentämään
lähemmäksi, olivatko nälkäisiä ?
Viimeinen kuva: kinnasneula homma
edistyy pikkuhiljaa, etsin rumimman
värin mitä löysin kaapistani..
jos menee koko homma ihan mönkään 
niin ei harmita kun tosi vaikeaa purkaa

onsdag 6 februari 2019

Fin gåva / Ihana lahja




Så rörd jag blev av gåvan från
en äldre dam,
så noga och fint gjorda.
I sista bilden en av mina stickade dukar,
så ledsen att inte längre kunna tex
sticka för värken i handlederna..
ett sorgearbete som gör ont i själen..
mitt sätt att vara men
försöker att hitta nya sätt att skapa.
-----------
Olin aivan liikuttunut ristipisto töistä
jotka sain ihanalta vanhukselta,
niin kauniita värejä ja siististi tehtyjä.
Viimeisessä kuvassa yksi omista
neulotuista liinoistani,
suuri ja jatkuva surutyö kun joudun luopumaan
esim neulomisesta ja monesta muusta tekemisestä
kun
ranteet kipeät..
mutta yritän keksiä kaikenlaista uutta luovaa
käsillä tekemistä joka onnistuu..




Rally på hala vägar / Rallia liukkailla teillä






Härligt vitt och fluffigt och massor av den varan,
även något jobbigt att vara på vägarna.
Åkte till barnbarnen den värsta snökaos dagen,
avstänga vägar och hittar inte men
gps visade(ingen ljud tyvärr) smala moddiga vägar 
med massa bilar som slirade hit och dit.
Jag var så stolt när jag kom fram och kunde börja 
skotta fram en plats för bilen,
var jättenära Stockholm och visste inte ibland
vilket håll jag var på väg .
Vägen hem var bekant och helt ok att köra
men trött var jag och
snälla grannar som fixade p platsen innan.
---------
Ihanaa pehmeää valkoista ja tosi paljon,
myös hankalaa olla tien päällä kun
ajoin lapsenlapsille pahimpana päivänä.
Tiet laitettu kiinni mutta onneksi gps näytti( ääni poissa)
kapeita lumista mössöä täynnä ja siellä autot 
liiraili sinne tänne,
pelkäsin että ajan vahingossa Tukholman 
keskustaan päin kun ihan lähelläja tosi paljon autoja ja 
kaaos kaikin puolin.
Pääsinhän minä perille ja sain alkaa 
lapioida paikkaa autolle.
Takaisinpäin helppoa ja 
p paikankin oli ihana naapuri
fixannut valmiiksi.
Seikkailu mutta ei harmita yhtään,
tiedän että pystyn vielä tiukan 
paikan tullen enempään kuin luulinkaan.

Kul att du hittade hit

Hoppas du ser något intressant..
Om du vill kontakta mig : emileitha@hotmail.com
Ha det bra och välkommen åter

Bloggarkiv