måndag 14 februari 2011

Vatten som livet själv

-------
Kuin minun elämäni lipuu/ kiehuu ja kuohuu vesi ettenpäin suurta määrätönta merta kohti.
Aivan yllättäin hiljaa suvannossa ja luulen että elämä rauhallisempaa ja parempaa mutta eipä vaan.
Joudun kiven tai kaatuneen puunrungon taakse jumittuneena ja siinä epätoivoisena yrittäen keksiä keinoa millä päästä eteenpäin .


Inga kommentarer:

Skicka en kommentar

Tack för att du tar dig tid
-------------
Tulen iloiseksi kommentistasi

Kul att du hittade hit

Hoppas du ser något intressant..
Om du vill kontakta mig : emileitha@hotmail.com
Ha det bra och välkommen åter

Bloggarkiv